Samppanja Rally 2010 episode 1

Shampanjan ja shamppanjan kautta samppanjaan... eli nyt kun saatiin selvitettyä miten tämä juoma tavataan suomenkielessä, niin voidaan aloittaa uuden vuoden kemut!!!

Tämän illan ranskalainen kuohujuoma ja mielipiteet siitä tulevat tässä:

André Clouet, Grande Réserve, Ranska, Champagne, 12%, 259SEK



Silmä: Vaalea (sokeampi voisi sekoittaa jopa Cavaan), paljon kuplia

Nenä: Rypäleisyyttä, omenaa ja kiiviä. Myös mallasmaisuutta.

Suu: Hedelmäinen (ehkä juuri hedelmäisyyden takia meinasimme mennä vikaan ja kutsua tätä puoli kuivaksi), ranskanleipää ja pähkinää. Hedelmäisyys muistuttaa jopa Henkell-Trockenia (tämä ei ehkä ole hyvä asia).

Mitä mieltä?
Keke +++
Catya ++
Tämän seuraksi tarvitset ruokaa!! Itse nautimme tänään viikunakanaa kookoskastikkeessa ja juoma toimi ihan kivasti kyytipoikana. Ehkä myös jonkun tulisemman kanssa. Miksei myös äyriäispasta ja muut mereneläväiset...Eli kunhan hommaat sitä syötävää.

Uuden vuoden juhlistus jatkuu huomenna, ns. pääkännipäivänä, ja lauteille nousee haastajia samppanjan pieneltä maapläntiltä. Seuraava postaus siis toivottavasti viikonlopun aikana (kaikille lukijoille tiedoksi!).

God Fortsättning!

Copertino Rosso!

Copertino Rosso, Italia, 13%, 69sek



Silmä: Rusehtava

Nenä: Konjamiinia, bensaa, maalaismaisema/lanta, rankaisuutta, mausteisuutta, sikarilaatikkoa, mansikkametrilakua

Suu: Mansikkaa, pehmeät tanniinit, voimakkaat hapot, sikaria

Mitä mieltä:
Keke +++
Catya ++
Ei muuta kommentoitavaa!

Syrah från Frankrike

sjung hoppfalleri fallerallala!

Syysillat pimenevät ja Syrah maistuu päivä päivältä paremmalta. Tällä kertaa raati tarvitsi kaksi pulloa, mutta vain selvittääkseen, että osaavatko ne ranskalaiset tätä rypälettä viljellä.


Louis Chèze, 2009, Ranska, 12,5%, 89SEK



Silmä: Jälkimmäiseen viiniin verrattuna huomattavasti vaaleampi. Näkyykö tässä 2 vuoden ikäero vai viinintekijän kosketus?

Nenä: Kahvia, nahkaa, marjoja (vadelma), myös lakritsin aromeja. Kahvi vahvistuu temperoitumisen myötä.

Suu: Kuiva, pehmeät tanniinit. Aluksi kevyempi kuin mitä tuoksu indikoi. Kahvi tulee vahvasti esille. Malta, sillä viini kehittyy selvästi.

Mitä mieltä:
Keke +++
Catya ++
Tämä ranskalainen on varma valinta seurusteluviiniksi. Keke kiinnostui viinistä parin lasillisen jälkeen entistä enemmän kun taas Catya voisi ottaa tämän illanistujaisiin viemisiksi, mutta todelliseen nautiskeluun valitsisi jännittävämmän ranskalaisen.


Crozes-Hermitage, Domaine des Entrefaux, 2007, Ranska, 12,5%, 179SEK



Nenä: Ruutia, pippuria, kahvia, suklaata, punaisia marjoja

Suu: Voimakkaat tanniinit, rankaisuutta, tammea, kuminaa, laakerinlehteä, mausteisuutta ja pippuria.

Mitä mieltä?
Keke +++
Catya ++++
Kiinnostava, moniulotteinen viini. Erityisesti liharuokien seurana toimii varmasti.

Mielenkiintoista - kerrankin raadin arviot erosivat. Keke preferoi Lous Chèzeä parempaan hinta/laatu-suhteeseen vedoten. Catya löysi harmonian vanhemman ranskalaisen seurassa. Makunsa kullakin!!

Syystunnelmia...shirazia...grenachea...

hmmm..ja niin edespäin :-)

Vaikka blogi on ollut hetken aikaa katkolla, me emme ole. Sen sijaan olemme jatkaneet viiniharrastusta aktiivisella otteella (nyt vain pitäisi saada ruutupaperille kerätyt notesit päivitettyä).

Syysiltamme lämmittäjän valitsimme Australiasta. Ja tässä tunnelmia tästä Shiraz, Grenache, Moudverde blendistä:



Temple Bruer, 2009, Australia, 14%, 109SEK

Nenä: Hedelmäinen, vadelmainen, lakritsainen. Myös alkoholi tulee läpi

Suu: Vahvat tanniinit ja pitkä jälkimaku. Aistimuksista päällimmäisinä lakritsa, kaneli, coca cola ja joulu.

Mitä mieltä?
Keke +++
Catya +++
Oivallinen tortilla -viini. Tico Tico!

Riesling - Saksaa ja Alsacea

Rieslingit valittiin tällä kertaa rypäleen suurimmilta viljelymailta; Saksasta ja Alsacesta.



1. Hugel, 2008, Alsace, Ranska, 12%, 129SEK (System)

Silmä: vaalea

Nenä: voimakas tuoksu, florista ja elovenaa

Suu: kuiva, hapokas, sitrusta ja omenaa. Kirpsakka maku.

Mitä mieltä?
Keke +++
Catya ++


2. Königsmosel, 2009, Mosel, Saksa, 8,5%, 64SEK (System), 8,29€ (Alko)

Silmä: vaalea

Nenä: omenaa, persikkaa, elintarvikevärimäisyyttä, öljyistä metrilakua

Suu: omenaa, päärynää, makeahko, imelä vappuviini, jopa jälkiruokaviinimäinen

Mitä mieltä?
Keke ++
Catya +

Mosel, tuo Saksan lahja viinimaailmalle tuottaa useita todella hyviä matala-alkoholisia rieslingejä. Maistamassamme saksalaisessa oli jäännössokeria sen verran runsaasti, että on hyvä ottaa jotain suuhunpantavaa viinin seuraksi, ettei ala ällöttää. Ranskalaisen korkeat sitrusmaiset hapot pehmenevät lasissa ja se sopii hyvin tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Chopin...Chenin...vai mikä se nyt oli?

Laseista löytyy tällä kertaa siis Chenin Blanc Etelä-Afrikasta. Kyseinen rypäle on meille vieraampi vaikkakin sitä viljellään Afrikan päässä ilmeisesti varsin runsaasti. Lähdimme kuitenkin innokkaasti etsimään haastajaa yleisimmin laseistamme löytyville rypäleille, kuten Riesling, Gewürztraminer ja Pinot Grigio.



Bellingham, 2008, Paarl, Etelä-Afrikka, 14,5%, 79SEK (System)

Silmä: Kullertava

Nenä: Hedelmäinen, erityisesti esille nousee aprikoosi ja ananas, myös hunajaa ja viljan tuoksuja

Suu: Kuiva, tammea ja parfyymisyyttä. Nenän perusteella olisi odottanut hedelmällisempää aromia. Pitkä jälkimaku, jossa maistuvat trooppiset aromit. "Tästä rypäleestä tulee varmasti hyvää skumppaa".

Mitä mieltä?
Keke +++
Catya +++
Paitsi että komppaamme toisiamme jälleen plussien annossa, olemme samaa mieltä myös siitä, että tämä viini kannattaa yhdistää ruuan kanssa. Pelkiltään lipiteltynä viini saattaa aiheuttaa ällötystä.


Chenin Blanc on rypäleenä mielenkiintoinen ja vaikuttaakin siltä, että maistamamme tuotos ei ehkä ole sieltä parhaasta päästä. Suosittelemme siis rypäleeseen tarkemmin tutustumista...tai ainakin itse aiomme tehdä niin. Erityisesti Catya pitää varsin runsas happoisista viineistä, joten seuraavaksi voisikin suunnata valintansa viileimpien seutujen, kuten Ranskan, tuotoksiin.

Pienisuuri Pinot Noir

Keke, kansantaloustieteen ihmelapsi, tutki gradussaan kansantaloudellisesti niinkin merkittävää asiaa kuin Burgundin Cote de Nuitin Grand Cru viinejä. Kyseisen teoksen innoittamana päätimme lähestyä Pinot Noir hyllyä. Jouduimme kuitenkin toteamaan, että gradun viinejä, joiden keskihinta oli 1050$, ei ikävä kyllä handelin hyllyiltä löydy. Näin ollen olimme pakotettuja tyytymään vaatimattomammin hinnoiteltuihin viineihin. Alun perin ajatuksena oli ottaa noin 300 kruunun ja alle sadan kruunun burgundilainen ja vertailla niitä. Suunnitelmaan tuli kuitenkin muutos, koska ilmeisesti vain tosiammattilaisille tarkoitettu System, jossa Pommard olisi ollut tarjolla, menee kiinni viikolla jo kuudelta. Viihdyimme kahden maistellun Pinot Noirin parissa kuitenkin mainiosti, viimeiseen pisaraan asti.




Kings Ridge Pinot Noir 2007, Oregon, USA, 13,5%, 149SEK

Silmä: Vaaleampi kuin ranskalainen, kirsikkainen

Nenä: Tuoksu on viettelevä sekoitus tuoretta vadelmaa, sekoitettuna kermavaahtoon, jossa on mukana metsämansikkaa ja raparperia. Olimme aistivinamme myös mummolan kellaria, jota pidimme hyvänä asiana.

Suu: Hapokas, marjaisa viini, joka on kuitenkin todella tasapainoinen eikä 13,5% tunnu ollenkaan. Vadelmaiset aromit hivelevät ja suu tuntuma on pehmeä. Maussa on jumalaista herkkyyttä, se on samalla sekä hauras että voimaantuva. Keken mielestä tähän astisen kesän paras viini.

Mitä mieltä?
Keke +++++!!!!!
Catya +++

Labouré-Roi Bourgogne Rouge Pinot Noir 2008, Burgundi, Ranska, 12%, 89SEK

Silmä: kypsä kirsikka

Nenä: Maan aromeja, viljaa, pähkinää, mehumaijan aromeja

Suu: Vähemmän happoja kuin edellisessä, maku on puolukkainen ja tanniinit tuntuvat. Hieman laimea maku, joka kuitenkin kehittyy viinin saadessa ilmaa.

Mitä mieltä?
Keke ++
Catya ++

On sanottava vielä, että viinit kehittyivät todella mielenkiintoisesti. Tuntui kuin joka haistelulla ja kulauksella olisi ottanut jotain muunneltua versiota viineistä. Harmi vain, että etenkin Kings Ridgeä oli ainoastaan yksi pullo.

Lauantai Rosé

Siedätyshoito roséiden parissa jatkuu. Lauantailounaan lasin täyte tarjosikin miellyttävän yllätyksen.


Franck Millet, 2008, Sancerre, Ranska, Pinot Noir 100%

Nenä: punaisia marjoja ja sitrusta

Suu: kuiva, raikas (sitrusta), tasapainoinen

Mitä mieltä?
Keke ++++
Catya ++++
Loistava rosé! Ruuan kanssa tai ilman.


Tämä kokemus kannustaa kokeilemaan Sancerren alueen roséviinejä vastaisuudessakin. Kyseistä viiniä on turha viinkauppojen hyllyiltä etsiskellä, mutta näyttäisi siltä, että valtionliikkeet sekä Ruotsin että Suomen puolella tarjoavat pari pinkkiä vaihtoehtoa kyseiseltä alueelta, System kaksi viiniä ja Alko yhden.

Mainitsemisen arvoista lienee myös se, että viini nautittiin loistavassa lounasravintolassa nimeltään Nytorget Urban Deli. Paikassa on baari, ravintola sekä pieni kauppahalli.

Perjantai Rosé

Nämä puna- ja valkoviinin välimuodot, roséviinit, ovat aikaisemmin aiheuttaneet meille paljon päänsärkyä...sanan kuvainnollisessa merkityksessä. Kesäisin se roséiden rummutus aina alkaa ja System Bolaget lisää valikoimiinsa näitä kesäjuomia muutamaksi kuukaudeksi (Alko tekee todennäköisesti saman). Mutta mihin tarkoitukseen nämä viinit ovat? Ehkä piknikille - mutta siihen tarkoitukseen kuohuvat tai kalkkikivimäisen raikkaat valkkarit sopivat kenties jopa paremmin. Tai ehkä kesäisten ruokien seuraksi - mutta mikset silloin valitsisi joko kunnon valkkaria tai punkkua? Ehkä roséviinit on sittenkin tarkoitettu vain päihtymiseen - me testasimme kuinka paljon mausta pitää joustaa muodikkaan kesätunnelman aikaansaamiseksi.



1. Louis Bernard, 2009, Tavel, Ranska, 14%, 118SEK (System)

Silmä: kirkas, vadelmainen väri

Nenä: mansikkaa, hiivaisuutta, karviaista, snadisti vaniljaa (tulee mieleen makealta tuoksuva huulikiille)

Suu: mansikkaa, joka tosin peittyy läpitunkevaan alkoholiin

Mitä mieltä?
Keke ++
Catya +
Haloo!! Tässä viinissä on 14% alkoholia ja sen tuntee...ei tätä ihan maun puolesta mielellään juo.
Kuitenkin Tavelin viinit ovat roséviineistä ehkä tunnetuimpia ja mikäli haluatte riskeerata Suomessa, niin Alkosta löytyy pari Tavelia noin 14-15€ pintaan ja 14% alkoholipitoisuudella varustettuna.


2. Lamadrid Malbec Rosé, 2010, Mendoza, Argentiina, 13%, 65SEK (System)

Silmä: Edellistä tummempi, punaviinimarjamainen

Nenä: mustikka, vadelma, rankainen, juurakko, metsä

Suu: marjainen, havuja ja katajaa. Yllättävän deeppi maku.

Mitä mieltä?
Keke +++
Catya +++
Positiivinen yllätys! Voisi sopia kesäisen buffetin "yleisjuomaksi". Roséviinithän juodaan nuorina ja vintage 2010 todella on nuorta.


Vielä lopuksi täytyy sanoa, että Tavel oli huomattavasti enemmän valkoviinimäinen kun taas Lamadrid Malbecin olisi pahimmillaan voinut sekoittaa nuoreen punkkuun sokkotastingissä. Jokainen siis makunsa..tai muiden tarkoitusperiensä mukaan.

Toscanan helmiä

Sangiovese kyseessä, mutta tällä kertaa ei maisteltu Chiantia vaan kahta blendiä. Onnistuttiin kaappaamaan kainaloon oikein mainiot maisteltavat, joissa Toscana maistuu. Sateisen päivän kruunasivat lämmittävät, pyöreät aistimukset.



1. Serrata Belgvardo, 2008, Maremma Toscana, Italia, Sangiovese (80%) Alicante Nero (20%), 13,5%, 99SEK (System)

Silmä: tummaa punaa

Nenä: kypsää kirsikkaa, luumua, bensaa, kuivaa maatilaa

Suu: "näillä tanniineilla pää tulee onnelliseksi ei kipeäksi", kuiva ja pirtsakka samassa paketissa, livästi kirsikkainen, keskitäyteläinen, loistava pizza viini

Mitä mieltä?
Keke ++++
Catya ++++


2. Villa Puccini, 2005, Toscana, Italia, Sangiovese (90%) Merlot (10%), 12,5%, 85SEK (System), 11,49€ (Alko Vintage 2007)

Silmä: tummaa punaa (ylläri)

Nenä: muhkea, syrahmainen, maan tuntua, kypsät marjat, lakritsaa

Suu: keskitäyteläinen, merlotin marjaisuus maistuu pehmentäen sangiovesen tanniineja

Mitä mieltä?
Keke ++++
Catya ++++


Villa Puccini oli takuu valinta, mutta saattoi jopa käydä niin, että Belgvardolla käsi kävi useammin.

Kaikille tuttu Viognier

Ensimmäistä kertaa Viognierin kimpussa...Keke päihtyi ja Catya ei tykännyt. Eli siis hajuja ja makuja tarjosi Viognier rypäle suoraan Californian auringosta.



1. Gnarly Head Viognier, 2009, Kalifornia, USA, 13,5%, 85SEK (System)

Silmä: Erittäin vaalea väri

Nenä: Aromaattista Gewürztraminer fiilistä, hiukan hunajamelonia, hiivaisuutta ja sitrusta

Suu: Hapokas viini (hapokkain maistelluista ei kuitenkaan Gewürztraminer tasolla), omenaista kukkaisuutta, enemmän kukkea kuin hedelmäinen

Mitä mieltä?
Keke +++
Catya +++
Päivän paras. Voisin juoda jonkun spicy ruuan kanssa jos Gewürztraminer on loppu. (Tästä voinee jo päätellä mitä rypälettä tänään todella oltaisiin haluttu maistella)


2. Clay Station Viognier, 2009, Lodi, USA, 13,5%, 99SEK (System)

Nenä: Vahva hunaja, hedelmäinen, ehkä snadisti alkoholi

Suu: Sateenjälkeinen asfaltti, robusta kahvin kitkeryys, aprikoosia, pitkähkö jälkimaku

Mitä mieltä?
Keke ++
Catya ++


3. McManis Viognier, 2009, Kalifornia, USA, 13,5%, 89SEK (System)

Nenä: Flower Power eli todella kukkaisa, huumaava hunaja

Suu: Kuiva, maku häviää suusta nopeasti, ätläkkä, juuri sen makuinen mitä nenä antoi odottaa

Mitä mieltä?
Keke ++
Catya ++


No niin, eli ei ollut suosikkirypäle tämä...ei! Tapamme mukaan matchailimme ruoka viinien kanssa. Ruokapöydässämme oli tänään Subwayn patongit: kana teryaki täysjyvä leivällä, juustolla, ei paahdettuna, kaikki muut kasvikset paitsi tomaatti, Southwest kastike, pippuri ja oregano. Ja vaikka Viognierin mainostettiin sopivan tulisen ruuan kanssa niin edes patongin välissä olleet jalopeñot eivät saanet viinejä toimimaan.

Minä ja Merlot

Minähän en Merlottia juo! Sideways elokuvalla on varmasti ollut oma vaikutuksensa Merlotista nouseviin mielikuviin ja kyseinen, leffan päähenkilön tokaisu muistetaan toistaa ainakin meidän taloudessa aina kun tulee Merlotista puhe. Tosiasiassa, Chateu Petrus kieltäytyi antamasta Merlot rypäleensä tuotosta elokuvassa käytettäväksi ja todennäköisesti tämä sai elokuvan tekijät luomaan vähemmän mairittelevia kommentteja kyseisestä viinistä.

Merlot on kuitenkin monelle se "perusviini" ja hyvää viiniähän kyseisestä rypäleestä saa aikaan. Me odotimme tastingiltä marjamehumaisia juomia...ja mukavaa iltaa!



1. Casillero del Diablo, 2008, Rapal Valley, Chile, 13%, 74SEK (System)

Silmä: Voimakas väri

Nenä: vaniljaa, paahteisuutta, punaiset marjat, nahkainen pikkureppu

Suu: Tasapainoinen, helppo viini (=ei pröystäilevä), jossa tanniinit tuntuvat. Tuoksujäljen perusteella odotettiin täyteläistä makua, mutta maku osoittautui odotettua laimeammaksi.

Mitä mieltä?
Keke: +++
Catya +++
Peruspottu!


2. Tokolosh, 2009, Coastal Region, Etelä-Afrikka, 14,5%, 74SEK (System)

Silmä: lilaan taittava väri

Nenä: Alkoholi tulee läpi, punaisia marjoja (tässäkin :-)), etikkainen, hyökkäävä tuoksu, kun kokeiltiin Casillero del Diablon jälkeen.

Suu: parfyymi, banaani, passionhedelmä, hapot tuntuu

Mitä mieltä?
Keke +++
Catya +++
Ja nyt tärkeä oivallus. Tämä viini paranee huomattavasti dekantoituessa ja viini nousikin tämän raadin päivän suosikiksi (neljäs tähti oli lähellä). Anna siis viinille aikaa ja olet löytänyt kelpo viinin seuraksesi illalliselle.


3. Paul Sapin, 2008, VdP d'Oc, Ranska, 13%, 69SEK (System)

Silmä: ei mitään sanottavaa

Nenä: mehukeitto/-kiisseli kilsan päässä, kaiken kaikkiaan vaisu ja vesimäinen

Suu: Tästä ei saa mitään irti, vettä ja alkoholia, Keke väitti löytävänsä jälkimausta vaniljaa

Mitä mieltä?
Keke +
Catya +
HUOM! Tämäkin piste tuli ainoastaan siitä ansiosta, että viini myydään muovipullossa. Pettymys tämän viinin suhteen oli todella suuri, sillä toivoimme tämän olevan käytännöllinen piknik viini. Yritimme tehdä lopulta viinistä kastiketta, koska juomaan sitä ei pysty, mutta kastikekkin valutettiin lopulta viemäristä alas. Viinin kutsuminen edes festariviiniksi on liioittelua (System Bolaget kuvailee viiniä sanalla ungdomlig, viitaten kenties nuorten huvitteluihin). Kiittäkää onneanne, ettei viini löydy Alkon valikoimista!


Tasting päättyi kuitenkin onnellisesti toteamukseen "Minähän en viiniä sylje!". En edes Merlottia...paitsi jos kyseessä on Paul Sapin vuosi 2008...

Dagens vin - Prosecco la Robinía

Italian kuplivista ihmeistä, Prosecco-kuohuviineistä, maistoimme tällä kertaa

Prosecco la Robínía -Extra Dry,Veneto, Italia, 11 %, 79 SEK



Silmä: Erittäin vaalea, pieniä harvoja kuplia

Nenä: Tuoksussa pähkinää, kuivia hedelmiä ja tropiikkia

Suu: Maku on kuin puraisu syksyisestä omenasta, jolla on päärynäinen lipsi sydän. Kuiva-puolikuiva viini, jonka pienet kuplat tuntuvat mukavalta.

Sopii loistavasti maljan ja tunnelman nostatukseen.

Mitä mieltä?
Catya +++
Keijo +++

Tainnuttavat Tempranillot

Päivittäiset postaukset eivät sitten indikoi sitä, että tastingejä pidettäisiin tässä taloudessa päivittäin vaan noteseja on kertynyt pitkin kevättä ruutupaperille, joita nyt sitten siirrellään tänne kehittyneempään muotoon.

Vuorossa tällä kertaa Espanjan ehtymätön Tempranillo. Vaikka tämä pyöreä punaviini harvemmin löytyy kesäisistä karkeloista, on rypäle kummankin maistelijan suosikkilistalla korkealle, kuten myös odotukset tämän tastingin suhteen. Ja mites sitten kävikään...



Gran Feudo Reserva, 2004, Navarra, Espanja, 13,5%, 84SEK (System)

Silmä: Ei ilmeisesti ehditty katsomaan

Nenä: Vadelmaa, raakoja marjoja, rautaa, pihlajan kuorta

Suu: Hapot tuntuvat ensimmäisellä maulla ja alkoholi tulee läpi. Viini paranee dekantoitaessa selvästi ja osoittautui kelpo ruokaviiniksi, kun ruokana tarjoiltiin possua.

Mitä mieltä?
Keke +++
Catya ++


El Pedrosal, 2007, Ribera del Duero, Espanja, 13,5%, 87SEK (System)

Silmä: Violettiin taittava väri

Nenä: kypsä ja pehmeä. Vierelle vain karhuntalja ja takkatuli. Kahvia, lantaa, vaniljaa. Tuoksuissa täydellinen maalaismaisema.

Suu: Alkoholi se lämmittää, hapot tasapainossa, pähkinää

Mitä mieltä?
Keke ++++
Catya ++++
Voisi hyvin nauttia ystävien kanssa tunnelmallista iltaa viettäessä.

Viña Muriel, vuosi tuntematon, Rioja, Espanja, 13%, 66SEK (System)

Silmä: Vaalean rusehtava väri

Nenä: konjakki, tynnyri, nahka. Jopa imelähkö.

Suu: Tupakkaa, kevyen nahkaisia aromeja, hapot eivät tunnu

Mitä mieltä?
Keke ++++
Catya +++


Nämä punaiset eivät löydy Alkon valikoimista.

Kuplivien kohtaaminen - Espanja, Saksa, Ranska

Kesäloman lopun häämöttäminen alkoi kalvaa pirteää kesämieltä ja päättelimme, että paras tapa nostaa lannistuneet mielemme on tietenkin kuplivien avulla. Ja kyllä, nostatus toimi! Tässä se mitä saimme taltioitua klassisten kuplivien maaottelusta.


Freixenet Gordon Negro Brut, Espanja, 12%, 74SEK (System), 9,49€ (Alko)

Silmä: Vaalea, paljon kuplia

Nenä: Omenaa ja tammea, myös alkoholi tulee läpi. Sadurni de Noya -kellarin ominainen tuoksu (Huomautettakoon tässä, että vierailimme Freixenetin tilalla ja kellareissa pari kuukautta sitten eli tämä ei ole pelkästään hifistelyä.)

Suu: Kuiva, runsaat kuplat pistelevät, mineraalinen, alkoholi tasapainossa

Mitä mieltä?
Keke ++++
Catya ++++
Ehdottomasti bilejuoma!



Henkel Trocken Dry Sec, Saksa, 11,5%, 69SEK (System), 9,49€ (Alko)

Silmä: Vaalea

Nenä: Kypsää, paahteista hedelmää. Nuotiobanaani ja kaki. Tuoksun makeus tuo mieleen siman. Freixenetin jälkeen hyökkäävä, makea nenä.

Suu: Pehmeä suutuntuma, hedelmäinen (sitruunaa, passionia, kakia)

Mitä mieltä?
Keke ++
Catya ++
Tästä jäi vähän ällö maku.



Moët & Chandon Imperial Brut, Ranska, 12%, 339SEK (System), 42,30€ (Alko)

Silmä: Freixenetiin ja Henkeliin verrattuna keltaisempi

Nenä: Kypsyyttä, banaania, mallasta

Suu: Kuiva, tasapainoinen, pehmeä, pitkä jälkimaku

Mitä mieltä?
Keke ++++
Catya ++++
Elegantti viini kalaillalliselle. Huomatkaa myös Systemin ja Alkon välinen hintaero - tervetuloa Tukholmaan friends!



Lopuksi täytyy todeta, että näiden kuplivien kohtaaminen päättyi täysin odotetusti: espanjalainen vie jalat alta, ranskalainen omaa keski-ikäisten charmia ja saksalainen...noh, saksalainen ei yllätä suuntaan tai toiseen.

Jokamiehen Kesäiset Ryyppyviinit

Helteisen päivän juhlistamiseksi päätimme maistella meille kaikille tutut Chardonnayt, australialaiset Jacob's Creek ja Lindemans Bin 65 -viinit sekä ranskalaisen kenokaulan J.P Chenetin. Janoisin suin ja herkin mielin suuntasimme ilta-aurinkoon läheisille kallioille Mälarenin rannalle.

Ajatuksena oli höräistä viinit sokkona, mutta jyrkän kallion sekä matkalla hajonneiden kahden lasin tähden totesimme olevan parasta maistella viinit näyte kerrallaan.

Jacob's Creek, Chardonnay, 2009, Australia, 12,5%, 69SEK (System), 9,59€ (Alko)

Silmä:Perusvalkkari

Nenä: Happamalle haisee, havaittavissa kuitenkin persikkaista hedelmää, siivu omenaa ja kevyttä mineraalisuutta

Suu: Yhden maun viini, joka painaa puolukkaisena ja punaviinimarjaisena huulilta kurkkuun jättäen kuitenkin mukavan tunteen:" Kai sitä voisi vielä siivun ottaa".

Mitä mieltä?

Keke ++

Catya ++++ (Viimeiseen tähteen vaikuttanee hysteerinen naurukohtaus sen jälkeen kun lokin läjäys viimeisteli Keken viinielämyksen)

Viinien maistelu kalliolla jäi lyhyeen lokkien palatessa torilta kotiin. Pisteet tähtäystarkkuudesta, lämmin oli tuo lentävä läjä. Vaihdoimme paikkaa ja seuraavana jonossa oli tunnettu kenokaula, jonka perheen Cabernet-Syrah on Alkon myydyin punaviini.

J.P. Chenet, Colombard 70% Chardonnay 30%, 2009, Ranska, 12,5%, 59SEK

Silmä: "Onks tää vettä?"

Nenä: Päärynää, hunajaa

Suu: Yllättävän hyvä, en kuitenkaan joisi pelkiltään. Kalaruokien seuraksi.

Mitä mieltä?

Keke +++

Catya ++

Tässä vaiheessa aurinko oli jo laskenut, mutta yksi viini oli vielä juomatta.

Lindemans Bin 65, Chardonnay, 2009, Australia, 13%, 72SEK (System), 8,98€ (Alko Vintage 2008)

Silmä: Väriä löytyy, kellertävin maistetuista.

Nenä: Kevyttä litsiä sekä puunkuorta, aromaattinen kevyt fruitti.

Suu: Alkoholi lämmittää mukavasti, hieman puumainen viini, joka jättää rasvaisen lopputuntuman suuhun.

Mitä mieltä?

Keke ++

Catya ++